TERVETULOA VIIALAN APTEEKKIIN

Toimi näin asioidessasi apteekissa

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi tai soita apteekkiin sopiaksesi lääkkeiden toimitustavasta, jos apteekkiasiointi ei muuten ole mahdollista.

Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille.

Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.

Suosittelemme kasvomaskin käyttöä asioidessasi apteekissa.

Puhelinasiointi ja kotiinkuljetus

Puhelimitse voit tilata itsellesi resepti- ja itsehoitolääkkeitä. Puhelimitse ei voi tilata toisen puolesta lääkkeitä.

Voimme toimittaa puhelimitse tilatut lääkkeet:    

  • normaalisti apteekista
  • apteekin takaovelta
  • kotiinkuljetuksena

Kotiinkuljetus toimii Viialan alueella, hinta on 10 €. Toimitus 1-2 päivää tilauksesta.

Viialan apteekki puh. 03 5435076



Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Viialan apteekki
Keskuskatu 47
37830 Akaa

Aukioloajat
Ma-pe klo 9-19
La klo 9-15

Puhelin
03 5435076

Sähköposti
viialan.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.viialanapteekki.fi

Avainasiakastarjoukset

Terveydeksi!-lehden uutisia

Säänöllinen liikunta voi vähentää koronakuolemia ja sairaalahoitoja

19. huhtikuuta 2021 – Amerikkalaistutkimuksen mukaan vähänlaisesti liikuntaa harrastavien riski joutua sairaala- tai tehohoitoon oli noin kaksinkertainen ja riski kuolla koronavirusinfektioon 2,5-kertainen verratuna fyysisesti aktiivisiin henkilöihin. Lue koko artikkeli

19. huhtikuuta 2021

Säännöllisesti liikuntaa harrastavat tarvitsevat koronavirusinfektion takia harvemmin sairaalahoitoa ja tehohoitoa ja myös menehtyvät infektioon epätodennäköisemmin kuin vähän liikkuvat.

Tieto käy ilmi yli 48 000 koronavirusinfektion saaneen keskimäärin 47-vuotiaan yhdysvaltalaispotilaan terveysrekisteritiedoista. Potilaista 6 prosenttia liikkui säännöllisesti ja suositusten mukaisesti, 14 prosenttia liikkui hyvin vähän ja loput harrastivat liikuntaa epäsäännöllisesti.

Tulosten perusteella fyysisesti aktiivisten riski joutua sairaalahoitoon, tehohoitoon tai menehtyä koronavirusinfektioon oli pienempi kuin muiden potilaiden. Verrattuna heihin vähänlaisesti liikuntaa harrastavien riski joutua sairaala- tai tehohoitoon oli noin kaksinkertainen ja riski kuolla koronavirusinfektioon 2,5-kertainen.

Vähäiseen liikkumiseen liittyvät riskit näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin lihavuus, tupakointi ja muita vakavalle koronavirusinfektiolle altistavia tekijöitä.

Tutkijoiden havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat säännöllisen liikunnan suojaavan koronavirusinfektion vakavammilta seurauksilta. Myös epäsäännöllisempi liikuntaharrastus pienensi riskejä, mutta vaikutukset eivät olleet yhtä selviä. Säännöllisenä liikuntana pidettiin vähintään 30 minuutin reipasta kävelyä ainakin viitenä päivänä viikossa.

Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Potilaista 8,6 prosenttia joutui sairaalahoitoon, 2,4 prosenttia tehohoitoon ja 1,6 prosenttia menehtyi.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Dementiapotilaan masennus hoituu myös lääkkeettömästi

13. huhtikuuta 2021 – Tuoreen tutkimuksen perusteella esimerkiksi muisteluterapia, hieronta ja kosketusterapia ovat pelkkää tavanomaista lääkehoitoa tehokkaampia dementikkojen masennusoireiden lievittämisessä. Lue koko artikkeli

13. huhtikuuta 2021

Dementiapotilaan masennusoireita voisi usein hoitaa ilman lääkkeitä. Tuoreen tutkimuksen perusteella osa lääkkeettömistä hoidoista voi olla jopa masennuslääkkeitä tehokkaampia. Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

Tutkimuksessa analysoitiin 256 tutkimuksen ja 28 000 dementiapotilaan tietoja, ja niiden perusteella muun muassa liikunta, muisteluterapia, kognitiivinen stimulaatio, hieronta ja kosketusterapia ja eläinterapia olivat pelkkää tavanomaista dementiahoitoa tehokkaampia masennusoireiden lievittämisessä. Potilaat eivät sairastaneet diagnosoitua vaikea-asteista masennusta.

Kolme hoitoa oli tulosten valossa parempia kuin ainakin osa masennuslääkkeistä. Nämä olivat hieronta ja kosketusterapia, kognitiivinen stimulaatio koliiniesteraasin estäjä -lääkkeillä sekä kognitiivinen stimulaatio yhdistettynä liikuntaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Tulokset viittaavat monien lääkkeettömien hoitojen lievittävän dementiapotilaiden masennusoireita ja osa niistä voi olla masennuslääkkeitä parempia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Kalan syöminen parantaa sydänsairaan ennustetta

8. huhtikuuta 2021 – Vähintään kahdesti viikossa kalaa syövät sydänpotilaat välttyvät uusilta oireilta muita potilaita todennäköisemmin, kertoo tuore tutkimus. Suotuisat vaikutukset liittyvät öljyisiin kaloihin kuten loheen ja sardiineihin. Lue koko artikkeli

8. huhtikuuta 2021

Vähintään kahdesti viikossa kalaa syövät sydänpotilaat välttyvät uusilta oireilta muita potilaita todennäköisemmin. Terveillä aikuisilla kalan terveysvaikutukset ovat epäselvempiä, tuore tutkimus osoittaa.

Tulokset perustuvat 190 000 keskimäärin 54-vuotiaan yhdeksänvuotisiin seurantatietoihin. Osallistujat olivat 58 maasta.

Sydän- ja verisuonitautiin jo sairastuneet saivat uusia oireita 16 prosenttia epätodennäköisemmin, jos he söivät kalaa noin 175 grammaa viikossa, mikä vastaa noin kahta annosta. Heidän riskinsä menehtyä seurannan aikana oli 18 prosenttia pienempi kuin harvoin kalaa syövien.

Suotuisat vaikutukset liitettiin öljyisiin kaloihin kuten loheen ja sardiineihin. Muunlainen kala ei vaikuttanut sydänriskeihin tai kuolleisuuteen.

Säännöllistä kalan syömistä suositellaan kaikille, koska sen on tutkimuksissa havaittu pienentävän sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Tässä aineistossa kalan syöminen ei kuitenkaan vaikuttanut terveiden aikuisten sydänriskeihin. Myös aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, mutta niiden selittäminen on vaikeaa. Itse kalan lisäksi muun muassa sen kypsennystavoilla ja muulla ruokavaliolla on väliä. Kypsentämistapojen vaikutuksia ei selvitetty nyt julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille