TERVETULOA VIIALAN APTEEKKIIN

PALVELEMME

MA-PE KLO 9-19

LA KLO 9-15

Jos kuulut koronavirustaudin riskiryhmään, sinulla on flunssan oireita tai olet karanteenissa, eikä sinulla ole tuttavaa, joka hoitaisi apteekkiasioita puolestasi:

- voit noutaa lääkkeesi apteekin takaovelta tai

- voimme toimittaa lääkkeet kotiisi Viialan alueella (kotiinkuljetuksen hinta 10 €, toimitus 1-2 päivää tilauksesta)

Molemmissa poikkeustoimituksissa tilaus on aina tehtävä etukäteen henkilökohtaisesti puhelimella, jolloin sovitaan toimituksesta tarkemmin. Soita apteekkiin puh. 03 5435076.



Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Viialan apteekki
Keskuskatu 47
37830 Akaa

Aukioloajat
Ma-pe klo 9-19
La klo 9-15

Puhelin
03 5435076

Sähköposti
viialan.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.viialanapteekki.fi

Avainasiakastarjoukset

Terveydeksi!-lehden uutisia

Huumeiden käyttö ja haitat lisääntyneet

25. marraskuuta 2020 – Huumeiden kokeilu ja ongelmakäyttö ovat lisääntyneet Suomessa koko 2000-luvun. Tämä näkyy sekä huumeiden vuoksi hoitoon hakeutuneiden että huumekuolemien määrän kasvuna. Lue koko artikkeli

25. marraskuuta 2020

Suomalaisten huumekokeilut ovat nelinkertaistuneet 90-luvun alusta lähtien, kertoo tuore Huumetilanne Suomessa 2020 -raportti.

Tavallisin kokeiltu tai käytetty huume on kannabis, jota vuonna 2018 tehdyn Huumekyselyn mukaan on kokeillut lähes neljäsosa (24 %) väestöstä.

Huumeiden kokeilu ja käyttö on tyypillisintä 25–34-vuotiailla. Heistä jopa 45 % on kokeillut huumeita ainakin kerran elämän aikana. 

- Kyseessä ei kuitenkaan ole huumetilanteen voimakas ja nopea heikkeneminen, vaan huumeiden käyttö ja siihen liittyvät haitat ovat lisääntyneet jo parinkymmenen vuoden ajan joitakin lyhyitä suvantovaiheita lukuun ottamatta, sanoo THL:n erityisasiantuntija Sanna Rönkä.

Huumesairauksien vuoksi terveydenhuollon vuodeosastohoidossa olleiden potilaiden ja hoitojaksojen määrä ovat lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Myös huumeiden aiheuttamat myrkytyskuolemat ovat kasvussa. Vuonna 2019 THL:n tilaston mukaan huumeisiin kuoli 189 henkilöä, kun vuonna 2016 vastaava luku oli 133. 

Huumemyrkytyskuolemat ovat Suomessa tyypillisesti usean aineen aiheuttamia myrkytyksiä, joissa tärkeimpänä löydöksenä on yleensä opioidi, useimmiten buprenorfiini, ja muina myrkytyksen aiheuttajana bentsodiatsepiiniryhmän lääkeaineita, gabapentinoideja ja/tai alkoholia.

Jätevesitutkimukset paljastavat kovien huumeiden yleistymisen

Kannabista lukuun ottamatta muiden huumeiden kokeilu ja käyttö väestötasolla on vielä vähäistä ja jää alle viiteen prosenttiin. Jätevesitutkimukset osoittavat kuitenkin, että amfetamiinien, kokaiinin ja ekstaasin käyttö on merkittävästi lisääntynyt 2010-luvulla.

Helsingissä toteutetuissa huumeiden pistokäyttöä mittaavissa ruiskuhuumejäämätutkimuksissa yleisimmät löydetyt aineet olivat buprenorfiini,amfetamiini ja metamfetamiini vuosina 2017, 2018 ja 2019. Suomen tilanne yleisimpien pistämällä käytettyjen aineiden osalta on poikkeuksellinen moneen muuhun EU maahan verrattuna, joissa kokaiinin ja heroiinin käyttö on yleistä.

Tuoreimman arvion mukaan Suomessa on noin 40 000 amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjää. Päihdehuollon huumeasiakkaat olivat vuonna 2018 pääosin miehiä (71 %) ja asiakkaiden keski-ikä oli 34 vuotta. Tyypillistä päihdehuollon huumeasiakkaille on matala koulutustaso, ja vain 24 prosenttia heistä kävi töissä tai opiskeli.

Vaikka nuorten huumekokeilut väestötasolla ovat lisääntyneet vain maltillisesti, ongelmakäyttäjien määrä on myös 15-24-vuotiaiden ikäryhmässä kasvanut huolestuttavasti.

- Huumeiden käyttöön ja haittoihin voi vaikuttaa monin tutkituin keinoin. Hoitoa ja muuta tukea tulisi olla riittävästi tarjolla heille, joilla on jo huumeiden ongelmallista käyttöä, Rönkä painottaa.

Valtioneuvosto on painottanut huumausainepolitiikassa pitkäjänteisen perustason työn jatkamista ja kehittämistä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämistoimien tasapainoa, haittojen
vähentämistä ja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamista.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Perheen pienituloisuus lisää lapsen riskiä sairastua mielenterveyshäiriöihin

23. marraskuuta 2020 – Vanhempien sosioekonomisella asemalla on yhteys lapsen mielenterveyteen aikuisiässä. Neljäsosalle lapsista, jotka syntyvät kaikken alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyy mielenterveydenhäiriö 37 ikävuoteen mennessä. Lue koko artikkeli

23. marraskuuta 2020

Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Manchesterin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet vanhempien sosioekonomisen aseman yhteyttä lapsen riskiin sairastua elämänsä aikana mielenterveyshäiriöihin. Tutkimusaineistoon kuuluu noin miljoona tanskalaislasta, jotka ovat syntyneet vuosina 1980–2000.

Arvostetussa BMJ-lehdessä julkaistujen tutkimustulosten keskeinen havainto oli, että mitä pidempään lapsi kasvoi perheessä, jossa vanhempien tulot olivat matalat, sitä suurempi riski hänellä oli sairastua mihin tahansa mielenterveyden häiriöön.

Tulosten mukaan 25,2 prosentille lapsista, jotka syntyivät kaikkein alimpaan sosioekonomiseen luokkaan, kehittyi diagnosoitu mielenterveyden häiriö 37 ikävuoteen mennessä. Vastaavasti korkeimpaan varallisuusluokkaan syntyneistä lapsista mielenterveyden häiriö kehittyi samalla ajanjaksolla 13,5 prosentille lapsista.

- Kaikista tarkastelun kohteena olleista mielenterveyden häiriöistä ainoastaan syömishäiriöt olivat poikkeus. Niiden kohdalla vanhempien alhainen tulotaso oli yhteydessä matalampaan riskiin sairastua syömishäiriöön, kertoo Helsingin yliopiston terveyspsykologian yliopistonlehtori Christian Hakulinen.

Vaikka tutkimus on keskittynyt tanskalaisiin perheisiin, Hakulisen mukaan tuloksista voidaan tehdä johtopäätöksiä myös muiden Pohjoismaiden tilanteesta, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme ovat kohtuullisen samanlaisia mielenterveyden häiriöiden hoidossa. Hän korostaa, että häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee kiinnittää huomiota jo lapsuudessa.

– Lapsuuteen keskittyvät toimet, kuten vanhemmuutta tukevat interventiot, voisivat olla hyödyllisiä erityisesti alhaisen tulotason perheissä. Tällöin on mahdollista puuttua psykososiaalisiin riskitekijöihin, joita taloudelliset haasteet tyypillisesti lisäävät.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Mielenterveyshäiriöt ja työmarkkinatulemat” -hanketta. Tutkimusta ovat rahoittaneet myös Lundbeckfonden, Stanley Medical Research Institute ja Euroopan tutkimusneuvosto.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Antibioottiresistenssin tilanne Suomessa vielä verrattain hyvä - tilanne voi muuttua nopeasti

18. marraskuuta 2020 – Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy koko ajan myös Suomessa. Koronapandemian myötä resistenssitilanteen seurannasta on tullut entistä tärkeämpää. Lue koko artikkeli

18. marraskuuta 2020

Antibioottiresistenssin tilanne on Suomessa edelleen hyvä muuhun Eurooppaan verrattuna, kertovat tuoreet seurantaraportit. Hyvästä tilanteesta huolimatta useille eri antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä lisääntyy koko ajan myös Suomessa. Koronapandemian myötä resistenssitilanteen seurannasta on tullut entistä tärkeämpää.

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuotavien Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae -bakteerien osuudet ovat olleet kasvussa Suomessa. Beetalaktaamaasi-entsyymit muuttavat bakteerit vastustuskykyisiksi tiettyjä beetalaktaamiryhmän antibiootteja vastaan. Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae-bakteerit ovat yleisiä virtsatieinfektioita aiheuttavia bakteereita.

Myös karbapeneemi-ryhmän antibiooteille vastustuskykyisten enterobakteerien (CRE/CPE) määrä Suomessa on viime vuosina ollut kasvussa, vaikka määrä edelleen on melko vähäinen. CPE-bakteerit aiheuttavat hankalasti hoidettavia infektioita esimerkiksi tehohoitopotilailla.

Eurooppalaisittain erittäin huolestuttavaa on vankomysiiniantibiootille vastustuskykyisien VRE-bakteerien yleistyminen. Vuonna 2019 VRE-bakteerien osuus oli 18,3 prosenttia, kun vuonna 2015 sen osuus oli 10,5 prosenttia.

Suomessa vuonna 2018 havaittu VRE-bakteerin lisääntyminen pysähtyi vuonna 2019. VRE aiheuttaa infektioita potilailla, joiden puolustuskyky on erityisen heikentynyt.

- Vaikka Suomen antibioottiresistenssitilanne on edelleen Eurooppalaisittain hyvällä tasolla, myös meidän on oltava valppaana ja seurattava tilannetta tarkasti. Tilanne voi muuttua nopeastikin, jos ehkäisy- ja torjuntatoimet eivät ole riittäviä, toteaa THL:n erikoistutkija Kati Räisänen.

Antibioottiresistenssi on jäänyt monilta osin koronakriisin jalkoihin, vaikka sekin on edelleen kiireellistä huomiota ja toimia vaativa maailmanlaajuinen kriisi. Vaarana on, että globaali koronapandemia lisää myös antibioottiresistenssiä. Näin voi käydä, jos antibiootteja käytetään tarkoituksettomasti koronavirusinfektiota sairastaville potilaille tai jos sairaalakäyntien lisääntyessä sairaalahoitoon liittyvät moniresistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot lisääntyvät.

- Resistenssin seurannasta on tullut koronapandemian myötä entistä tärkeämpää, Kati Räisänen alleviivaa.

Antibiootti- eli mikrobilääkeresistenssillä tarkoitetaan bakteerin kykyä vastustaa antibioottia, jolla on aiemmin pystytty parantamaan kyseisen bakteerin aiheuttama infektio. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.

Euroopan antibioottipäivää vietetään 18.11.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille