TERVETULOA VIIALAN APTEEKKIIN

Toimi näin asioidessasi apteekissa

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi tai soita apteekkiin sopiaksesi lääkkeiden toimitustavasta, jos apteekkiasiointi ei muuten ole mahdollista.

Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille.

Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.

Suosittelemme kasvomaskin käyttöä asioidessasi apteekissa.

Puhelinasiointi ja kotiinkuljetus

Puhelimitse voit tilata itsellesi resepti- ja itsehoitolääkkeitä. Puhelimitse ei voi tilata toisen puolesta lääkkeitä.

Voimme toimittaa puhelimitse tilatut lääkkeet:    

  • normaalisti apteekista
  • apteekin takaovelta
  • kotiinkuljetuksena

Kotiinkuljetus toimii Viialan alueella, hinta on 10 €. Toimitus 1-2 päivää tilauksesta.

Viialan apteekki puh. 03 5435076



Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Viialan apteekki
Keskuskatu 47
37830 Akaa

Aukioloajat
Ma-pe klo 9-19
La klo 9-15

Puhelin
03 5435076

Sähköposti
viialan.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.viialanapteekki.fi

Avainasiakastarjoukset

Terveydeksi!-lehden uutisia

Yöunien pituus saattaa vaikuttaa elinikään

15. syyskuuta 2021 – Tuoreen aasialaistutkimuksen mukaan seitsemäntuntiset yöunet ovat terveyden kannalta optimaali. Lyhyempiä ja pidempiä yöunia nukkuvat menehtyvät todennäköisesti nuorempina. Lue koko artikkeli

15. syyskuuta 2021

Suurelle osalle ihmisistä seitsemäntuntiset yöunet näyttäisivät olevan optimaalisia terveyden kannalta. Tuoreen tutkimuksen perusteella sitä lyhempiä tai pitempiä yöunia nukkuvat menehtyvät todennäköisemmin nuorempina.

Yöunien ja kuolleisuuden yhteys on havaittu aiemminkin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa se todettiin aasialaisväestöissä. Tutkimukseen osallistui 320 000 miestä ja naista Japanista, Kiinasta, Singaporesta ja Koreasta. Osallistujat olivat keskimäärin 54–55-vuotiaita ja heitä seurattiin 14 vuotta.

Verrattuna seitsemän tuntia yössä nukkuviin riski menehtyä seurannan aikana oli suurin yli kymmentuntisia yöunia nukkuvilla. Yli kymmenen tuntia nukkuvat miehet menehtyivät 34 prosenttia ja naiset 48 prosenttia todennäköisemmin kuin seitsemän tuntia yössä nukkuvat. Myös alle seitsemän tuntia yössä nukkuvien riski oli suurentunut.

Aiemmissa tutkimuksissa myös muutokset yöunien pituudessa on yhdistetty sairauksiin ja kuolleisuuteen. Unen vähentyminen tai pidentyminen saattavat heijastaa terveydessä ja elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat sairastumisten taustalla.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Suuret D-vitamiiniannokset eivät edistä pikkulasten kehitystä

13. syyskuuta 2021 – Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella nykyinen käytäntö, jossa lapsi saa D-vitamiinia 400 IU päivittäin on hyvä eikä suuremmille annoksille ole tarvetta ainakaan lapsen keskushermoston kehityksen kannalta. Lue koko artikkeli

13. syyskuuta 2021

Riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeää terveydelle ja siksi lapsille annetaan D-vitamiinilisiä vauvasta alkaen. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella nykyinen käytäntö, jossa lapsi saa D-vitamiinia 400 IU päivittäin on hyvä eikä suuremmille annoksille ole tarvetta ainakaan lapsen keskushermoston kehityksen kannalta.

Tulokset ovat tervetulleita, sillä vaikka D-vitamiinilisät ovat tarpeellisia, vähemmän on tiedetty eri annosten vaikutuksista lapsen keskushermoston kehitykseen.

Tutkimukseen värvättiin 800 Helsingin Kätilöopistolla syntynyttä lasta, jotka satunnaistettiin saamaan joko 400 IU:n tai 1 200 IU:n päivittäinen D-vitamiinilisä kahden viikon iästä kaksivuotiaaksi saakka.

Tulosten perusteella lasten neurologisessa ja kognitiivisessa kehityksessä ei havaittu eroja riippumatta heidän saamastaan D-vitamiiniannoksesta. Myöskään motorisissa ja sosiaalisissa taidoissa tai tunne-elämän kehityksessä ei ollut merkittäviä eroja.

Joitain viitteitä oli tosin siitä, että suurempia D-vitamiiniannoksia saaneilla oli enemmän esimerkiksi impulsiivista käytöstä, mutta tältä osin tulokset pitäisi varmistaa lisätutkimuksissa. Lasten veren D-vitamiinipitoisuudet eivät vaikuttaneet tuloksiin.

Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että nykyistä suuremmat D-vitamiiniannokset eivät ole tarpeen keskushermoston kehitykselle ainakaan lapsilla, jotka saavat D-vitamiinia riittävästi. On silti mahdollista, että ne auttavat D-vitamiinivajeisia lapsia, tutkijat kirjoittavat.

400 IU:ta vastaa 10 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Kevyt liikunta pienentää vyötärölihavan ikääntyneen diabetesriskiä

9. syyskuuta 2021 – Uusi tutkimus osoittaa, että vyötärölihavilla ikäihmisillä erityisesti kevyempi liikunta ja istumisen vähentäminen ovat yhteydessä parempaan sokeriaineenvaihduntaan. Sen sijaan hoikkien ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa edistää parhaiten raskaampi liikunta. Lue koko artikkeli

9. syyskuuta 2021

Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamassa Oulu1945-väestötutkimuksessa tutkittiin 67–70-vuotiaiden oululaisten liikkumista ja paikallaanoloa ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan. Henkilöiden sokeriaineenvaihduntaa tutkittiin verinäytteestä tehdyllä sokerirasituskokeella.

Osallistujat luokiteltiin vyötärönympäryksen mukaan kolmeen ryhmään (hoikka, normaali, vyötärölihava). Istumisen, liikkumisen ja sokeriaineenvaihdunnan yhteyttä tarkasteltiin erikseen kussakin ryhmässä.

Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että liikunnan ja sokeriaineenvaihdunnan yhteys ikääntyneillä on riippuvainen vyötärönympäryksestä. Vyötärölihavien ryhmässä kevyt liikunnan havaittiin olevan yhteydessä alhaisempaan paastoinsuliiniin ja elimistön vähäisempään insuliiniresistenssiin, kun taas runsas paikallaanolo oli yhteydessä heikompaan sokerinsietoon. Hoikilla ikääntyneillä kohtuukuormitteinen ja raskas liikunta oli yhteydessä sokerirasituskokeessa mitattuihin alhaisempiin insuliiniarvoihin.

- Diabeteksen riski kasvaa voimakkaasti ikääntyessä ja vyötärölihavuus on diabeteksen merkittävin riskitekijä. Koska terveysliikuntasuositukset ovat monelle ikääntyneelle liian vaativat, on tärkeää löytää keinoja yksilöllisempään, henkilön toimintakyvyn huomioivaan ohjaukseen, kuvailee tutkija Miia Länsitie.

Noin puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta, ja sairaus on erityisen yleinen ikääntyneillä. Ylipaino on tyypin 2 diabeteksen tärkein riskitekijä ja fyysisen aktiivisuuden väheneminen yksi tärkeimmistä syistä ylipainon lisääntymiseen.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille