TERVETULOA VIIALAN APTEEKKIIN

VIIALAN APTEEKKI AUTTAA LÄHELLÄSI

Asiantunteva henkilökuntamme palvelee ja auttaa lääkehoitoihin, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Olemme laajentaneet lääke-, itsehoitotuote- sekä kosmetiikkavalikoimiamme. Kuulemme mielellämme lisää asiakkaidemme toiveita valikoimamme ja muiden palvelujemme suhteen. Jos jotain haluamaasi tuotetta ei ole varastossa, tilaamme sen sinulle, mikäli mahdollista. Tilattu tuote on saatavissa yleensä jo seuraavana arkipäivänä. Tilaaminen on sinulle maksutonta.

Meille kaikki asiakkaat ovat kanta-asiakkaita. Et siis tarvitse erillistä kanta-asiakaskorttia asioidessasi meillä.

Tervetuloa Viialan apteekkiin!

Toivottavat apteekkari Tuula Teinilä ja apteekin henkilökunta


Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Viialan apteekki
Torikatu 4
37830 Viiala

Aukioloajat
Ma-pe klo 9-18
La klo 9-14
Poikkeukset aukioloajoissa:
Juhannusaattona 23.6. klo 9-12
Juhannuspäivänä 24.6. suljettu

Puhelin
03 5435076
03 5433256 (fax)

Sähköposti
viialan.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.viialanapteekki.fi/

Terveydeksi!-lehden uutisia

Hormonikorvaushoidot eivät vaikuta naisten kuolleisuuteen

19.9.2017 – Hormonikorvaushoitoa saaneiden kokonaiskuolleisuus, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus tai syöpäkuolleisuus eivät eronneet lumevalmistetta saaneiden verrokkien kuolleisuudesta. Lue koko artikkeli

19.9.2017

Vaihdevuosioireisiin annettavat hormonikorvaushoidot eivät pitkällä aikavälillä vaikuta niitä käyttävien naisten kuolleisuuteen, tuore tutkimus osoittaa.

Havainto on tervetullut, sillä hormonihoitojen kuolleisuusvaikutuksia ei ole tätä ennen tutkittu yhtä kattavasti.

Hormonikorvaushoitoja käytettiin vuosituhannen vaihteeseen saakka hyvin vapaasti, kunnes tutkimukset osoittivat niiden voivan suurentaa vaihdevuosi-ikäisten naisten riskiä sairastua mm. rintasyöpään, laskimoveritulppiin ja sydän- ja verisuonioireisiin.

Nyt julkaistu tutkimus perustuu samojen WHI-tutkimusten aineistoihin, joiden avulla hormonikorvaushoitojen haitat aikoinaan havaittiin.

Toisessa tutkimuksessa 8 500 naista sai progesteroni–estrogeeni-yhdistelmähoitoa kuuden vuoden ajan ja toisessa 5 300 käytti pelkkää estrogeenia seitsemän vuoden ajan. Naisia verrattiin yhtä moneen lumevalmistetta saaneeseen.

Yhteensä kahdeksantoista vuoden seurantojen aikana hormonikorvaushoitoa saaneiden kokonaiskuolleisuus, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus tai syöpäkuolleisuus eivät eronneet lumevalmistetta saaneiden verrokkien kuolleisuudesta.

Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleena osoituksena siitä, ettei ainakaan 6–7 vuoden mittainen hormonikorvaushoito suurenna naisen riskiä menehtyä seuraavien 18 vuoden aikana. Näin ollen hoitoja voi hyvin käyttää nykyisten hoitosuositusten mukaisesti.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Rasvaa ei kannata vaihtaa huonoihin hiilihydraatteihin

1.9.2017 – Tilalle kannattaa ottaa kasvi- tai kalarasvoja ja täysjyväviljoja. Lue koko artikkeli

1.9.2017

Ruoan kovia rasvoja pidetään merkittävänä terveysriskinä, mutta tutkimustiedon lisäännyttyä käsitys on alkanut muuttua.

Tuoreet tutkimustulokset viittaavatkin siihen, että rasvan määrän lisäksi tärkeää on se, millä rasvan korvaa.

Jos rasvan tilalle otetaan huonoja hiilihydraatteja, hyötyä ei ole ja vaikutus voi olla negatiivinen.

Havainnot käyvät ilmi kahdesta tutkimuksesta, jotka kummatkin perustuvat samaan 135 000 ihmistä kattavaan aineistoon. Osallistujat olivat 18 eri maasta. Toisessa tutkimuksessa keskityttiin hedelmien, kasvisten ja palkokasvien ja toisessa rasvojen ja hiilihydraattien vaikutuksiin.

Tulosten perusteella riittävä määrä kasviksia, hedelmiä ja palkokasveja on todennäköisesti noin 400–500 grammaa päivässä, mikä ei ole kovin paljon. Hedelmät olivat terveellisempiä kuin kasvikset, ja raa’at kasvikset terveellisempiä kuin kypsennetyt.

Hiilihydraattien varaan rakentuva ruokavalio lisää kuolleisuutta

Toisessa tutkimuksessa kuolleisuus havaittiin seurannan aikana suurimmaksi ihmisillä, joiden ruokavalio rakentui hiilihydraattien varaan.

Sen sijaan rasvan kokonaissaanti tai eri rasvatyyppien saanti eivät liittyneet suurentuneeseen kuolleisuuteen. Itse asiassa yhteys oli toisen suuntainen eli rasvoja eniten syövien kuolleisuus oli alhaisinta runsaan seitsemän vuoden seurannan aikana.

Myöskään kovat eläinperäiset rasvat eivät olleet terveysriski tässä aineistossa.

Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä ravinnon rasvoja ja varsinkin kovia rasvoja on totuttu pitämään suurena sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Käsitys on kuitenkin alkanut vähitellen monimutkaistua tutkimustiedon lisäännyttyä.

Kovat rasvat kannattaa korvata pehmeillä rasvoilla tai täysjyväviljoilla

Nyt julkaistut tulokset tukevatkin näkemystä, jonka mukaan kovien rasvojen vähentäminen ei todennäköisesti suo terveyshyötyjä, jos niiden jättämä aukko täytetään huonoilla hiilihydraateilla.

Tilalle kannattaa ennemmin ottaa terveellisiä kasvi- tai kalarasvoja ja esimerkiksi täysjyväviljoja.

Osittain tuloksiin vaikuttanee myös aineiston globaalius. Rasvainen ruokavalio voi liittyä hyvin erilaisiin elintapoihin ja tilanteisiin köyhissä Afrikan ja Aasian maissa kuin varakkaissa länsimaissa. Monissa maissa köyhimmällä väestöllä ei välttämättä ole varaa kuin hiilihydraatteihin.

Tutkimukset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Pixabay

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siedätyshoito voi tuottaa mahdollisesti pysyvän helpotuksen pähkinäallergiaan

31.8.2017 – Neljä vuotta hoitojen päättymisestä lähes 70 prosenttia siedätyshoitoja saaneista oli kyennyt jatkamaan maapähkinöiden syömistä. Lue koko artikkeli

31.8.2017

Maapähkinäallergian siedätyshoito voi tuoreen tutkimuksen mukaan pitää allergian kurissa vielä neljä vuotta hoitojen lopettamisesta ja mahdollisesti pitempäänkin.

Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun näin pitkä hoitovaikutus on havaittu pähkinän kohdalla.

Tutkimus oli pieni, minkä takia sen tuloksia kannattaa tulkita varoen, mutta havainnot ovat silti lupaavia.

Lancet-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin 48 maapähkinäallergista lasta, jotka olivat osallistuneet siedätyshoitotutkimukseen neljä vuotta aikaisemmin.

Tuolloin puolet lapsista oli saanut päivittäin 2 grammaa maapähkinäproteiinia yhdessä probioottivalmisteen kanssa ja puolet satunnaistettiin lumeryhmään. Siedätyshoito kesti 18 kuukautta.

Siedätyshoitojen avulla pitkäkestoinen suoja

Neljä vuotta hoitojen päättymisestä pähkinäsiedätyshoitoa saaneista lähes 70 prosenttia oli kyennyt jatkamaan maapähkinöiden syömistä, kun lumeryhmäläistä vain 4 prosenttia kykeni samaan.

Ihon Prick-testit sekä veren vasta-ainemittaukset nekin viittasivat sietokyvyn pysymiseen.

Osa koehenkilöistä osallistui lisäksi kokeeseen, jossa kahdeksan viikon pähkinätauon jälkeen heidät altistettiin joko pähkinälle tai lumevalmisteelle.

Testin perusteella 60 prosenttia alkuperäiseen siedätysryhmään osallistuneista pysyi tauonkin jälkeen oireettomina, mikä viittaa pitkäkestoiseen suojaan.

Tutkijoiden havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia ja viittaavat käytetyn siedätysmenetelmän tuottavan pitkän ja mahdollisesti pysyvän helpotuksen monille maapähkinäallergikoille.

Probiooteista kenties lisätehoa sietokyvyn säilymiseen

Kiinnostavaa on myös se, että koehenkilöt saivat itse päättää, minkä verran pähkinöitä he siedätyshoitojen jälkeen söivät. Joissain tutkimuksissa sietokyvyn ylläpitäminen on edellyttänyt säännöllistä pähkinöiden syömistä tarkkoina annoksina.

Vielä ei ole selvää, kuinka suuri merkitys sietokyvyn säilymisessä oli probiooteilla, joita lapsille annettiin yhdessä pähkinäproteiinin kanssa.

Joidenkin tutkimusten mukaan kyseinen probiootti tehostaisi siedätyshoitoa, mutta sitä ei ole vielä verrattu pelkkään pähkinäaltistukseen. Tällainen vertailututkimus on tosin jo tekeillä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Pexels

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille