TERVETULOA VIIALAN APTEEKKIIN

Toimi näin asioidessasi apteekissa

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi tai soita apteekkiin sopiaksesi lääkkeiden toimitustavasta, jos apteekkiasiointi ei muuten ole mahdollista.

Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille.

Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.

Suosittelemme kasvomaskin käyttöä asioidessasi apteekissa.




Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Viialan apteekki
Keskuskatu 47
37830 Akaa

Aukioloajat
Ma-pe klo 9-19
La klo 9-15

Puhelin
03 5435076

Sähköposti
viialan.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.viialanapteekki.fi

Avainasiakastarjoukset

Terveydeksi!-lehden uutisia

Suuret D-vitamiiniannokset todennäköisesti turvallisia lapsille

24. toukokuuta 2022 – Suosituksia isommilla päiväannoksilla tai erittäin suurilla kerta-annoksilla d-vitamiinia ei havaittu haittavaikutuksia lapsille tuoreessa tutkimuksessa. Lue koko artikkeli

24. toukokuuta 2022

Tuoreen tutkimuksen perusteella D-vitamiinilisät eivät näyttäisi aiheuttavan haittavaikutuksia alle 6-vuotiaille lapsille edes varsin suurilla annoksilla. Havainto perustuu 32 tutkimuksen ja 8 400 lapsen tietojen meta-analyysiin.

Analyysiin valittiin satunnaistettuja ja lumekontrolloituja tutkimuksia, joissa alle 6-vuotiaat lapset olivat saaneet 30-250 mikrogramman annoksia päivittäin tai 750–15 000 mikrogramman kerta-annoksia.

Tulosten perusteella suuria D-vitamiiniannoksia saaneilla ei ollut vakavia haittavaikutuksia sen enempää kuin verrokeilla, jotka saivat pienempiä annoksia tai lumevalmistetta. Heillä ei myöskään ollut muita enempää veren kalsiumrunsautta. Kalsiumrunsaus eli hyperkalsemia on yhdistetty suuriin D-vitamiiniannoksiin ja saattaa aiheuttaa mm. väsymystä, särkyjä, ummetusta ja virtsakiviä.

Myös lievät haittavaikutukset, jotka saattoivat liittyä suuriin D-vitamiiniannoksiin, olivat harvinaisia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia.

Noin kolmasosa suomalaismiehistä ja viidennes naisista saa liian vähän D-vitamiinia. Kesällä auringon UV-säteily tuottaa noin 15 minuutin kokovartaloaltistuksessa jopa 250 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Unettomuus keski-iässä ennakoi muistiongelmia eläkeiässä

20. toukokuuta 2022 – Unettomuutta kannattaa hoitaa ajoissa. Pitkäaikaisilla unettomuusoireilla ja heikentyneellä kognitiolla on selkeä yhteys, kertoo tuore suomalaistutkimus. Lue koko artikkeli

20. toukokuuta 2022

Tuoreen Helsinki Health Study -tutkimuksen mukaan pitkäaikaisilla unettomuusoireilla ja heikentyneellä kognitiolla on selkeä yhteys.

Helsingin yliopiston tutkimuksessa seurattiin unettomuusoireiden kehittymistä keski-iässä ja niiden vaikutuksia muistiin, oppimiseen ja keskittymiseen eläköitymisen jälkeen.

– Tulokset osoittavat, että vakavat unettomuusoireet olivat yhteydessä huonompaan kognitiiviseen toimintakykyyn vanhuuseläkeläisten keskuudessa, kertoo tutkimuksen tuloksista väitöskirjatutkija, lääketieteen lisensiaatti, Antti Etholén.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että muistin, oppimisen ja keskittymisen heikentymisen riski suureni unettomuusoireiden pitkittyessä.

Uni kuntoon jo keski-iässä

Unen vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin on jo aiempaakin tutkimusnäyttöä, mutta nyt julkaistusta tutkimuksesta tekee poikkeuksellisen unettomuusoireiden pitkä seuranta-aika.

Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, että jos uniongelmat helpottivat vuosien mittaan, myös kognitiiviset toiminnot arvioitiin paremmiksi eläkeiässä verrattuna tilanteeseen, jossa uniongelmat jatkuivat.

Pitkäaikaiset unettomuusoireet olisi tutkijoiden mukaan otettava huomioon kognitiivisen heikkenemisen riskitekijöinä.

– Varhainen puuttuminen unettomuusoireisiin eli toimenpiteet, joiden avulla pyrittäisiin parantamaan unen laatua, olisivat tulostemme valossa perusteltuja, professori Tea Lallukka sanoo.

Unen parantamiseen on monia keinoja, kuten unirytmin säännöllisyys, nukkumisympäristön sopiva lämpötila ja valoisuus, liikunnan, kahvinjuonnin ja ruokailun otollinen ajoitus.

Hyvää unta tukevien toimenpiteiden vaikutusten varmistamiseksi tarvitaan Lallukan mukaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia.

– Olisi kiinnostavaa saada lisävalaistusta esimerkiksi siihen, voiko unettomuuden hoidolla hidastaa myös muistisairauksien kehittymistä, Lallukka sanoo. Nyt julkaistussa tutkimuksessa voitiin huomioida vain itseraportoidut muistioireet, hän huomauttaa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Fyysinen kunto painoa tärkeämpi vanhuksille

17. toukokuuta 2022 – Tuoreen tutkimuksen mukaan painon seurannan sijaan tärkeämpää olisi huolehtia iäkkäiden lihaskunnosta ja fyysisestä toimintakyvystä. Lue koko artikkeli

17. toukokuuta 2022

Painon putoaminen ja tahaton laihtuminen voivat olla merkki vanhuksen kuolemanriskistä, mutta painon seurannan sijaan tärkeämpää olisi huolehtia lihaskunnosta ja fyysisestä toimintakyvystä.

Tuoreen tutkimuksen perusteella 5 prosentin pudotus painossa edeltävien 14 vuoden aikana ennakoi noin 60 prosenttia suurempaa riskiä menehtyä seuraavien 5 vuoden aikana. Painonnousu ei vaikuttanut kuolleisuuteen. Tutkimukseen osallistui 5 000 keskimäärin 79-vuotiasta naista.

Riski menehtyä seurannan aikana oli puolestaan pienentynyt osallistujilla, joiden käden puristusvoima oli suuri ja joiden fyysinen toimintakyky oli hyvä. Verrattuna muihin samanikäisiin parhaita tuloksia käden puristusvoimaa mittaavissa testeissä saaneet menehtyivät 50 prosenttia ja parhaassa fyysisessä kunnossa olevat 70 prosenttia epätodennäköisemmin.

Lihasvoimaan ja toimintakykyyn liittyvät hyödyt havaittiin riippumatta mahdollisesta laihtumisesta sekä monista elintavoista ja sairauksista. Tämän takia tutkijat pitävätkin fyysistä kuntoa painonkehitystä tärkeämpänä ja suosittelevat lääkäreitä panostamaan enemmän iäkkäiden potilaidensa fyysisen toimintakyvyn parantamiseen kuin painon seuraamisen.

Fyysistä toimintakykyä arvioitiin mittaamalla muun maussa kävelynopeutta ja tasapainoa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille