TERVETULOA VIIALAN APTEEKKIIN

Toimi näin asioidessasi apteekissa

Älä tule flunssaisena apteekkiin. Pyydä toista asioimaan puolestasi tai soita apteekkiin sopiaksesi lääkkeiden toimitustavasta, jos apteekkiasiointi ei muuten ole mahdollista.

Hae ikääntyneen tai perussairauksia potevan lääkkeet hänen puolestaan. Huomioithan kuitenkin tartuntariskin viedessäsi lääkkeet perille.

Puolesta asioidessa ota mukaan potilaan Kela-kortti ja tieto noudettavista lääkkeistä.

Suomessa ei ole pulaa lääkkeistä eikä kotiin ole tarpeen hankkia ylisuuria lääkevarastoja varmuuden vuoksi.

Suosittelemme kasvomaskin käyttöä asioidessasi apteekissa.




Palveluhenkilöt: Astmayhdyshenkilö, sydänyhdyshenkilö, diabetesyhdyshenkilö

Yhteystiedot

Katso kaikki yhteystiedot

Viialan apteekki
Keskuskatu 47
37830 Akaa

Aukioloajat
Ma-pe klo 9-19
La klo 9-15

Juhannuksen aukioloajat:
Perjantai 24.6.22 klo 9-13
Lauantai 25.6.22 suljettu
Sunnuntai 26.6.22 suljettu

Puhelin
03 5435076

Sähköposti
viialan.apteekki@apteekit.net

Kotisivut
www.viialanapteekki.fi

Avainasiakastarjoukset

Terveydeksi!-lehden uutisia

Kuulon ja näön heikentymisellä yhteys dementiaan

9. kesäkuuta 2022 – Tuoreen tutkimuksen mukaan riski sairastua dementiaan on 2,6 kertaa suurempi iäkkäillä, joilla sekä kuulo että näkö ovat heikentyneet. Lue koko artikkeli

9. kesäkuuta 2022

Dementia näyttäisi kehittyvän todennäköisemmin iäkkäille, joiden näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Tulosten perusteella riski sairastua mihin tahansa dementiaan on 2,6 kertaa suurempi ja Alzheimerin tautiin 3,7 kertaa suurempi, jos potilaan näkö ja kuulo ovat selvästi heikentyneet. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa verrattuna samanikäisiin, joiden aistit olivat kunnossa.

Aiemmissa tutkimuksissa sekä huono näkö että huono kuulo on yhdistetty dementiariskiin, mutta niiden yhteisvaikutuksia on tutkittu vähänlaisesti. Tutkijat eivät osaa sanoa, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta aistien heikentyminen voi muun muassa vähentää liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä ja siten edistää dementian kehittymistä.

Tutkimukseen osallistui 2 900 keskimäärin 74-vuotiasta, joille tehtiin aivojen magneettikuvaus ja kognitiivista suoriutumista mittaava seulontatesti. Kuulo- ja näkökyvystä kyseltiin tutkimuksen alussa ja viidesti seurannan aikana.

Arviolta 100 000 suomalaista sairastaa lievää ja melkein yhtä moni pitemmälle ehtinyttä dementiaa.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Lihavuus voi altistaa myös tyypin 1 diabetekselle

6. kesäkuuta 2022 – Lihavuus on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta uusien tutkimustulosten perusteella lihavuus kaksinkertaistaa riskin sairastua myös tyypin 1 diabetekseen. Lue koko artikkeli

6. kesäkuuta 2022

Lihavuus on tunnettu tyypin 2 diabeteksen riskitekijä, mutta uusien tutkimustulosten perusteella lihavuus voi altistaa myös tyypin 1 diabetekselle.

Tiedot käyvät ilmi israelilaistutkimuksesta, jossa hyödynnettiin lähes 1,5 miljoonan 16–19-vuotiaan kutsuntatietoja vuosilta 1996–2016. Osallistujat olivat terveitä seurannan alkaessa, mutta sen aikana 777 sairastui tyypin 1 diabetekseen keskimäärin 25-vuotiaana.

Tulosten perusteella lihavien riski sairastua tyypin 1 diabetekseen oli kaksinkertainen ja ylipainoisten noin puolitoistakertainen, kun vertailukohtana olivat normaalipainoiset. Sairastumisriski havaittiin riippumatta monista taustamuuttujista, ja se suureni tasaisesti painoindeksin suurentuessa.

Tyypin 1 diabetesta kutsutaan usein nuoruustyypin diabetekseksi, koska suuri osa potilaista sairastuu lapsuudessa. Se voi kuitenkin puhjeta myös myöhemmin aikuisiässä. Lihavuus on joissain tutkimuksissa yhdistetty tyypin 1 diabeteksen riskiin lapsilla, mutta tätä ennen samaa ei ole todettu nuorilla aikuisilla.

Aineistosta ei voi päätellä, miksi lihavuus altistaa tyypin 1 diabetekselle, mutta esimerkiksi lihavuuteen liittyvä tulehdus ja aineenvaihdunnalliset ongelmat saattavat kiihdyttää tyypin 1 diabetekseen johtavaa haiman beetasolujen tuhoa. Mekanismin selvittäminen vaatii kuitenkin lisätutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Diabetologia-lehdessä.

Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä. Suomessa tyypin 1 diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Masennuksella yhteys aivoverenkiertohäiriöihin

3. kesäkuuta 2022 – Pitkään jatkuva masennus voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Lue koko artikkeli

3. kesäkuuta 2022

Pitkään jatkuva masennus voi tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin. Riski kuitenkin pienenee, jos masennusoireet helpottavat, tulokset osoittavat.

Masennus on aiemminkin yhdistetty aivoverenkiertohäiriöihin, mutta tutkimuksissa masennus on yleensä määritelty vain yhtenä ajankohtana. Nyt julkaistussa tutkimuksessa oireilua kuitenkin tarkasteltiin neljästi kymmenvuotisen seurannan aikana.

Kun vertailukohtana olivat osallistujat, joilla ei ollut masennusta, aivoverenkiertohäiriöiden riski oli noin viidenneksen suurempi potilailla, jotka oireilivat tasaisesti seurannan aikana. Myös oireiden vaihtelu liittyi sairastumisriskiin. Suurimmassa aivoverenkiertohäiriöiden vaarassa olivat kuitenkin potilaat, joiden masennus paheni seurannan aikana. He sairastuivat kolmanneksen todennäköisemmin kuin oireettomat.

Osalla potilaista masennusoireet helpottivat seurannan aikana ja tulosten perusteella tämä myös pienensi heidän riskiään sairastua aivoverenkiertohäiriöön.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä, ja siihen osallistui 12 500 yli 50-vuotiasta, joista 1 400 sairastui aivoverenkiertohäiriöön ensimmäistä kertaa kymmenvuotisen seurannan aikana.

Artikkeli terveydeksi.fi-sivustolla

Siirry lehden sivuille